Astan Aktiivi 2001 INT & FIN & S(u) & N & DK & PL & EST MVA, EstW-99, BaltW-00, PLW-00, PZsg-00, EUW-00, KBHW-01 Starfish’s First Lady “ NEKKU ” & Sari Vottonen Taasen vuosi alkaa olla lopuillaan ja alkaa olla viimeinen hetki kirjoitella kiertopalkintojen mukana (miksi se aina jääkin loppuvuoteen) seuranneisiin kansioihin koirastani Irlanninvesispanieli Starfish’s First Ladysta eli Nekusta. Tämän kiertopalkinnon kansioon joudun valitettavasti tarinoimaan näköjään itsestänikin vaikka tosiasiassa paljon mieluimmin kertoilisin vain Nekusta, koska hänhän on ollut se ”päätähti” tämänkin palkinnon saamiseen. Itse asiassa Nekun mm. luonne aikoinaan ratkaisi sen, että juuri tämä pentu tuli meille. Halusin tulevan koirani luonteelle enemmän vauhtia ja actionia yms. Olin todella saanut vauhtia ja actionia….. Täysin toisen ääripään luonteessa kuin vanhempi koirani Cindy (Starfish’s Always Wet) oli. Tosin monesti mietin seuraavina vuosina olinko tehnyt oikean ratkaisun kun aina positiivinen ikiliikkuva energia termiitti oli muuttanut meille! Mm. tästä syystä Nekku pääsi (= joutui) harjoittelemaan jos jonkin laista lajia tai muuten vain ulkoilemaan ja leikkimään kavereitteni koirien kanssa. Ja alkoihan kaveri pikku hiljaa olemaan rauhallisesti kotonakin! Tosin Nekku vain nauttii kun pääsee tekemään kaikenlaisia asioita mitä kokeiluhaluisen omistajan päähän pälkähtää. Myöskin nautin paljon enemmän liikkua koirani kanssa ihmisten ilmoilla, kun se käyttäytyy kauniisti ja on aivan sama olemmeko Nuuksiossa metsälenkillä tai vaikka Tanskassa näyttelymatkalla. No, tosiasia mielistäni on se, että mitä tahansa teemmekin parantaa se aina yhteistyötämme. Vesispanielin luonteellehan nimenomaan sopii se että sen kanssa ei aina junnata samoja asioita samalla tavalla. Myöskin minua itseäni kiehtoo koirien luonne ja koulutus. Näyttelyiden, kokeiden ja treenaamisen lisäksi käyn usein kuuntelemassa erilaisia luentoja tai seuraamassa itselle täysin vieraitakin koemuotoja. Vaikka olemme ko. vuonna kilpailleet Nekun kanssa erinomaisin tuloksin monessa eri lajissa, niin mikään tulos ei ole todellakaan ole tullut helpolla tai ilmaiseksi vaan vaatinut lukemattomia tunteja harjoittelua, pohdintaa sekä ajokilometrejä. Myöskään ilman hyvien ystävieni aikaa ja auttavia käsiä tuskin kaikkea niitä tuloksia olisimme koskaan saavuttaneet. Suuri kiitos menestyksestä kuuluu myös heille. Joskus kyllä tulee mieleeni, että ei tässä harjoittelussa ole mitään järkeä varsinkin kun olen tullut yön aamutunteina töistä ja heti aamulla syöksymme metsään tekemään jälkiä. Sitten suihkun kautta töihin ja taasen muutaman tunnin yöunien jälkeen menemme jäljen läpi ja taasen suihkun kautta töihin. Tai hytisen koko illan yöhön asti kylmänkosteana pimeässä jossakin raunioiden seassa vain hämähäkit, käärmeet yms. seuranani ja oman koiran suoritus kestää jossain vaiheessa iltaa n. 5 min. Myöskin monesti harjoittelu on yksinäistä hommaa vaikkakin teet sitä yhdessä koirasi kanssa. Esim. ensimmäisellä harjoitusjäljellä on Nekku ollut jo vuonna 1997 eli samana vuonna kuin on syntynytkin. Mutta ensimmäisessä kokeessa 2001. Tämä johtuu varmaankin siitä, että en koskaan treenaa kokeita varten (toki kokeet otetaan harjoittelussa huomioon ) ja minulle on tärkeämpää, että teemme koirani kanssa asioita mistä molemmat nautimme. Itse nautin siitä, että näen koirani iloisena ja tyytyväisenä intoa puhkuen suorittamassa haluttuja tehtäviä. Se miten ikävästäkin asiasta saadaan mukava ja hauska onkin jo aivan toinen juttu..... Olen myöskin sitä mieltä, että jos jotakin teet tee se kunnolla! Olen erittäin kriittinen koirieni suorituksiin ja lähden kokeeseen vasta kun tiedän, että huononakin päivänä koirallani on mahdollisuus 1. tulokseen ja jos sitten jostakin syystä koe epäonnistuu on siihen muukin syy kuin harjoituksen puute esim. minä tai erittäin huumorintajuinen koirani joka keksii esim. toko:n piirinmestaruus kisoissa käydä esittelemässä ylpeänä noutokapulaansa suussaan pyöritellen yleisöllekin selkäni takana illankurinen ilme silmissään ;-) tai testata mitä kaikkia liikkeitä ja venytyksiä voi paikalla makuussa tehdä liikuttamatta tassujaan irti maasta! Kahdesti Nekku on ollut kilpaillut samana päivänä sekä näyttelyssä (ollen ROP ) että toko - kokeessa 1. tulos sekä luokkavoitto (molemmilla kerroilla). Olisittepa nähneet Seinäjoella miten vauhdikkaasti vaatteet vaihtuvat, kun juostaan 400m ennätys toko-kehästä suoraan rotukehään ja matkalla vain muutamien sekuntien pysähdys telttakatoksessa… Harvinaisen rodun edustajana edustaa kokeissa koiransa ja itsensä lisäksi koko rotua ja sen koesuorituksen perusteella yleensä moni ihminen tekevät arvion koko rodusta unohtaen välillä, että myöskään kaikki rodun edustajat eivät toimi samalla tavalla….. Joskus olenkin kuullut myös muilta kun mieheltäni ;-) ”kritiikkiä” sitä, että hyvähän se on kun on aikaa harrastaa, mutta jokainenhan suunnittelee ajankäyttönsä ja mihin sen käyttää itse. Tai helppoahan se on tuon luontoisen koiran kanssa pärjätä, mutta todellisuudessa näin ei ole! Harjoittelussa panostamme enemmän laatuun kuin määrään! Monesti olen jättänyt muita mielenkiintoisia juttuja väliin ja mieluummin viettänyt aikaa väsymättömän ystäväni kanssa yhteisillä uinti- ja metsälenkeillä tai auttaen ystäviä saamaan riistaa ”rannalle”! Nekun motto on ollut pennusta lähtien kaikki tai ei mitään! Tämän koiran kohdalla voisi sanoa tulokset puhukoon puolestaan..... Kahden viikon sisällä Nekku suoritti raunioilla pelastuskoirien soveltuvuuskokeen sai Tanskassa näyttelyistä sekä DK MVA, että KBHW-01 tittelit ja metsästyskoirien jäljestämiskokeessaan tuloksen AVO1. Koira josta voi todellakin sanoa sen olevan sekä näyttely- että käyttökoira! Itse arvostankin koetuloksia paljon korkeammalle kuin näyttelytuloksia vaikka ehkä Nekun näyttelykäynneistä pitkin Eurooppaa ei niin voisikaan päätellä. Kokeissa on aina REHTI meininki ja voittajia onnitellaan reilusti! Harvoin kehun koiraani, mutta nyt voin suoraan todeta olevani erittäin ylpeä Nekun koetuloksista näinkin laajalla rintamalla, varsinkin kun Nekkua ei treenata kisakoirana! Yhteenveto: Nekku oli ko. vuonna näyttelyissä Tanskassa (2), Norjassa (1), Ruotsissa (2), Hollannissa ja tietenkin Suomessa lukuisissa näyttelyissä tullen ko. vuonna Tanskan, Norjan ja Ruotsin muotovalioksi sekä saaden Kööpenhaminan voittaja 2001 tittelin. Tokokokeissa olimme 7 kertaa joista 4 kertaa tuloksena oli 1. tulos ja kahdesti jopa luokkavoitto. Mukana olimme tänä vuonna mm. piirinmestaruuskisoissa. (viimevuonnahan olimme SM-kisoissa (3./43) josta olettekin lukeneet jo kuratassusta ja niille jotka sitä eivät ole lukeneet löytyy ko. juttu kotisivuiltani). Pelastuskoirien soveltuvuuskoe suoritettu hyväksytysti, Mejä-koe Avo1. Vuosi 2002 käynnistyi erittäin kiireisesti Nekun astutuksella ja siihen liittyvillä asioilla. Pennuista huolimatta Nekku osallistui (ystävyysotteluiden lisäksi) MEJÄ - kokeeseen joka edusti rodussamme 25 %:a vuoden virallisten kokeiden koekäynneistä ja ollen ainut koekäynti mikä ei ollut taipumuskoe ! (Tulokset yhdistyksemme kotisivuilta) Irlanninvesispanielia kehutaan aina erittäin monikäyttöisenä koirana, mutta miksi sitten meillä koekäynnit lepäävät erittäin harvojen koirien harteilla? Eikö rodustamme ole koekoiraksi vai vaatiiko se liikaa työtä ja aikaa? Taipumuskoekäyntejäkin rodussamme on vähän vaikka tässä kokeessa treenataan nimenomaan taipumuksia ei koulutustasoa. Tai koirilla on vaikeuksia syystä tai toisesta päästä niitä läpi. Kovin mielelläni näkisin useampia koiria niin taippareissa kuin muissakin koemuodoissa. Tällä hetkellä Nekun kaikki 9 pentua levittävät rodunsanomaa ympäri suomea. Tänä vuonna teimme historiaa mm. siinä että Nekun kaikki 9 pentua (koko pentue) oli Spanieliliiton päänäyttelyssä esillä muiden näyttelykäyntien lisäksi. Ja vuonna 2003 varmasti näemme näitä pentuja niin näyttelyissä kuin kokeissakin Nekun toivottavasti keskittyessä hoitamaan seuraavaa pentuettaan! Aktiivisuus jatkuu edelleen…. Nekku & Sari Näyttelyt: Pelastuskoirien soveltuvuuskoe 11.09.2001ESPOO Tuomari : Kirsi Pitkänen Metsästyskoirien jäljestämiskoe: 23.9.2001 PERNAJA Tuomari: Matti Airomies => AVO1, 41p. Tottelevaisuuskilpailut: |
© CurlyCo kennel / Sari Vottonen |