Haastattelu (Spanieliliitto, Spanieli -05)

ENSIMMÄINEN KOIRANÄYTTELY

Koska aloitit koiraharrastuksen, miksi innostuit koirista alunperin ja koska sait ensimmäisen oman koirasi?
On vaikea sanoa koska aloitin koiraharrastuksen, kun olen syntynyt perheeseen missä melkein aina ollut koiria ja joiden kanssa on jonkin verran käyty niin näyttelyissä kuin kokeissakin. Olen aina pitänyt paljon eläimistä ja olenkin sisarruksista se joka on viettänyt eniten aikaa lapsuudessa maalla isovanhempien luona. Siellä talon eläinten lisäksi kasvatettiin pienimuotoisesti mm. suomenajokoiria. Joten kyllä tämä eläintenrakkaus ja koira"hulluus" on valitettavasti varmaankin ihan verenperintöä. Aivan kaikki eivät sentään perheessämme ole samanlaista tartuntaa saaneet vaikka pitävätkin paljon koiristani ja seuraavat niitä tarkasti niin koe- kuin näyttelyrintamalla, mutta tarvittaessa sotken heidätkin välillä mukaan koiramaailmaan tavalla tai toisella ;-)
Ensimmäisen oman koirani oli (rotu isäni päätöksellä) karkeakarvainen saksanseisoja ”Tupuna” jonka sain vuonna 1979. Seuraava koirani oli isäni ja minun kompromissi eli englanninsetteri Finnstar Gordon Rose. Ja perheessämme tähän väliin tuli veljeni Norjan Harmaa hirvikoira.

Oliko junior handler alusta alkaen luonnollinen valinta sinulle, vai harrastitko jotakin muutakin koirasi kanssa aktiivisesti niihin aikoihin?
Olimme näyttelyssä veljeni Harmaan Norjan hirvikoiramme ”Vili” kanssa ja aivan sattumalta näyttelyssä kuulutuksella esiteltiin lapsi ja koira kilpailuun sekä junior handleriin. Kuultuani nämä pyysin äidiltäni että saisin osallistua kilpailuun. Junior handler kilpailussa sijoituin muistaakseni 3. tai 4.:ksi ja sitä se sitten harjoittelu sekä kilpailut harjoittelun myötä pikku hiljaa alkoi. Tästä kilpailusta saimme sinä päivänä paremmat palkinnot kuin rotukehästä ;-)
Osallistuin aktiivisesti Kenneljunioreiden toimintaan, olin useasti mukana Helsingin seudun kennelpiirin kesäleireillä, erilaisilla luennoille sekä tapahtumissa sekä muutamien eri seurojen koulutuksiin joissa käsiteltiin myös aiheita koiramaailman laidasta laitaan sekä tietenkin kävin isäni ja koiriemme kanssa kävimme käytännön metsästyksessä ja tietenkin harjoittelimme metsästystä varten. Näyttelyissä kävin perheemme kaikkien koirien kanssa. Tupunan kanssa kävin toko kentällä. Ohjasin pääsääntöisesti pikkuveljeni Harmaan hirvikoiran niin näyttelyissä, kokeissa kuin metsälläkin. Minun harteillani oli kesällä lukuisat fillarilenkit treenatessa koiriamme huippukuntoon metsästystä varten isäni hoitaessa metsälenkit ja vesityöskentelyn. Parhaillaan kolmea koiraa treenattiin erittäin kovaa ja olinkin koirieni kanssa tuttu näky Malmin lentokentän ympäristössä varsinkin aamuhämärässä jotta illaksi ehtisin kesätöihin. Kävin myös opettelemassa kenneleissä erilaisia rotuja mm. turkin hoitoa afgaanikenneliissä jne.. Mutta kaikkein aktiivisin harrastus kuitenkin alkoi kun sain muutettuani kotoa pois täysin itsenäisesti valita tulevan rotuni...

VILI JA SARI

Miten menestyit kisoissa, kerro mieleenpainuvista kokemuksista, osallistuitko SM-kisoihin (koska ja kenen kanssa), miten menestyit yleensä?
Leirejä ja epävirallisia kisoja lukuun ottamatta kilpailin junnuissa aina veljeni omistamalla Norjan Harmaalla Hirvikoiralla "Vilillä. Leireillä kilpailin oman koirani Tupunan kanssa ja kerran jopa voitimme leirinkin junnukisan.
Saavutin junnuissa mm. Helsingin seudun kennelpiirin mestaruuden, SM-kisoissa 2. sija sekä olin vuona 1987 edustamaassa Suomea Cruftissa kansainvälisessä Junior Handler kilpailussa voitettuani ensin Suomessa osallistumisen oikeuttavan kilpailun. Tämän lisäksi oli lukuisia muitakin osakilpailu voittoja sekä sijoituksia niin osakilpailu-, piirinmestaruus - kuin SM--tasollakin.

Millaisia esitettäviä spanielit ovat mielestäsi, onko niiden kanssa helppo pärjätä kisoissa, esititkö myös muita rotuja?
Olen siirtynyt spanieli puolelle oikeastaan vasta aikuisiällä. Toki joskus junnuissa oli vaihtokoirina spanieleita. Muistan kun kerran kaikille viidelle sijoittuneille kilpailijoille vaihdettiin messarissa omienkoirien tilalle mustat coccerit ja voit arvata että ne eivät todellakaan olleet väriä lukuun ottamatta samanlaisia... Uskon että hyvä esittäjä varsinkin pärjää spanielin kanssa. Esitin junnuissa melkein aina Norjan harmaata hirvikoiraa.

Kuinka paljon harjoittelit, esititkö koiria näyttelyissä myös rotukehissä, oliko sinulla kouluttajia, jotka auttoivat alkuun vai opettelitko kaiken itse kantapään kautta?
Alussa harjoittelimme ihan päivittäin ja pikku hiljaa vähensimme
harjoittelua taitojemme kartuttua. Erittäin paljon opin kyllä kantapään kautta koska koulutusta ja opettajia eli ollut kovinkaan paljoa siihen aikaan. Esitin myös perheemme koirien lisäksi näyttelyssä ystävien, tuttujen, tutuntuttujen koiria joten tämäkin opetti paljon.
Kouluttajinani oli useita henkilöitä niin leireillä kuin muissakin tapahtumissa. Myös paljon olen oppinut kun olen saanut esittää näyttelyissä erilaisia rotuja kääpiö villakoirasta afgaanin vinttikoiran. Koirien esittäminen vierailla roduilla alkoi usein jo siitä kun opettelin laittamaan koirien turkit näyttely kuntoon. Erittäin paljon oppii myös kun seuraa toisia kilpailijoita ja rotuja kehän reunalla. Toimin nuorena usein taulutyttönä ja sain silloin seurata useita eri rotuja ja samalla siinä sivussa oppi eri roduista asian jos toisenkin. Tästä syystä tänä päivänäkin yritän aina välillä keritä kehäsihteerin hommiin.

Mikä junnuissa on vaikeinta/haastavinta? Mikä mukavinta?
Mielestäni tänä päivänä vaikeinta ehkä on esille pääseminen niin monen erinomaisen esittäjän joukosta. Myös vielä tänäkin päivänä tuomareille laitetaan arvostelunsa täytteeksi junior handler - kilpailija vaikka heillä ei varmaankaan aina parasta "ammattitaitoa" tähän olisi. Usein KV- näyttelyissä on jo lähes sata osallistujaa joten eikö nämäkin nuoret olisi oikeutettu tuomariin joka hallitsee tämän alan? Mukavinta tietenkin hyvä ja iloinen yhteisyö ilman ylilyöntejä!

Mitä olet harrastanut koiriesi kanssa junnu-uran jälken? Käytkö edelleen näyttelyissä, kasvatatko koiria, käytkö kokeissa tms? Onko rotu vaihtunut vuosien varrella?
Rotu vaihtui jo yli 10 vuotta sitten, kun pääsin täysin itsenäisesti (ilman kompromisseja)valitsemaan oman koirani.... Halusin koiran, joka liikkuu kauniisti, jolla saisi olla enemmän turkkia kuin setterillä, mutta ei niin paljoa ja työtä vaativa kuin afgaanilla. Mutta olisi edelleenkin luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan toimiva käyttökoira (mm. vedestä noutavana koirana koska setterini ei noutanut mielellään vedestä) sekä samalla olemaan erinomainen harrastuskoira niin näyttelyissä kuin kokeissakin ollen myös perheeni lemmikkini . Niinpä minulle pitkän odotuksen jälkeen tuli Irlanninvesispanieli INT & POHJ (FIN&S&N&DK) MVA, FIN V-96 Starfish's Always Wet ”Cindy” ja vuosia myöhemmin INT & FIN & S & N & DK & PL & EST MVA, Est W-99,BaltW-00, PLW-00, PZsg-00, EUW-00, KHBW-01 Starfish's First Lady ”Nekku” joka on myös kantanarttuni.
Tänä päivänä kasvatan Irlanninvesispanieleita Kennel nimellä CurlyCo.
Käyn edelleenkin aikalailla kokeissa sekä näyttelyissä niin suomessa kuin muuallakin Euroopassa ihan lompakoistani paksuudesta riippuen. Kasvattamani rodun harvinaisuuden takia joudun jo pakosta liikkumaan ulkomailla nähdäkseni myös muita rotumme edustajia esim. siitoskoiria etsiessäni.
Permiksien kanssa olen kilpaillut tokossa (mm. 3:sti mukana Joukkue SM- kisassa), mejässä, pelastuskoirien kokeessa raunioilla, sekä käymme myös metsästämässä. Veljeni tai isäni koirien kanssa olen kilpaillut hirvenhaukku kokeissa ja luolakokeissa.
Vaikka olen harrastanut nuoresta pitäen olen yleensä aina kuitenkin joutunut itse aloittamaan melkein lajin kuin lajin aivan alusta kantapään kautta asioita oppien! Sain mejässä vasta tänä kesänä ensimmäisen oman koirani ja samalla kasvattini JWW-03,SVK MVA CurlyCo Mocha Master ”Jimin” voittajaluokkaan vain 16 kk ikäisenä J
Käyn kuuntelemassa erittäin paljon erilaisia luentoja joiden järjestäjinä on mm. SKL, Sukoka, eri liitot kuin pienemmätkin yhdistykset tai kerhot. Käyn myös seuraamassa erilaisia koemuotoja missä välttämättä en edes kilpaile tai en koskaan edes tule kilpailemaan, mutta aina opit niistä jotakin uutta! On muuten erittäin mielenkiintoista lähteä kokeeseen (itse menin luolakoirien) aivan uutena rodun ihmisenä, mutta vanhana koira ihmisenä.......

Oletko toiminut junior handlerissa tuomarina? Jos olet, niin mitä asioita painotat eritoten arvostellesasi nuoria?
Olen toiminut joitankin kertoja Junior Handler tuomarina.
Tuomareille on haastavinta löytää ne todelliset hyvät esittäjät, jotka pystyvät esittämään hyvin melkein koiran kuin koiran rodusta riippumatta pystyen tuomaan esille koiran hyvät puolet ja sekä hieman piilottelemaan virheitä. On paljon koiria jotka on opetettu esiintymään viimeisen päälle niin että esittäjä oikeasti voisi olla kuka tahansa. Kaikilla esittäjällä ei ole mitään tietoa koiran rakenteesta tai kuntoon laitosta ja tämä aina välillä näkyy myös koiria esittäessä. Myöskin yli esittämien on hyvinkin tavallista Junnuissa ja unohdetaan että koira on se joka tuodaan esille mahdollisimman hyvin ja ilman turhia teattereita tai asuja jotka eivät koira näyttelyyn sovi. Koirahan on pääasia.
Painotan itse hyvää ja iloista yhteistyötä koko kilpailun ajan! Pakolla ei saa mitään hyvä aikaiseksi. Omista kilpailuajoista on muuttunut se että taso ja hyvien esittäjien määrä on paljon laajempi. Mutta tänä päivänä välillä näkee kehänlaidalla, että jotkut nuoret kilpailijat kohtelevat koiria tosi rumasti varsinkin jos eivät pärjää kilpailussa. Koirat eivät ole pelkkiä esineitä. Yhdessä parina sekä voitetaan että hävitään! Vika kun yleensä kuitenkin on siellä narun yläpäässä. Lajissa kuin lajissa vaikka lähden yleensä voittamaan olen aina erittäin tyytyväinen jos ylitämme sen tason mihin harjoituksissa olemme päässeet ja jos emme pääse sinne asti harjoittelemme lisää. Tämä ohje toimii myös erittäin hyvin junnukehässä.

Mitä vinkkejä tai neuvoja haluaisit antaa nykyisille junior handler- kilpailijoille? Mitä asioita spanielin esittämisessä täytyisi eritoten muistaa?
Kuten jo edellä mainitsinkin niin hyvä ja iloinen yhteistyö! Harjoittelu monien eri rotuisten ja eri koirien kanssa myös saman rodun sisällä. Harjoittele joko sellaisen ihmisen kanssa joka tietää ja osaa miten ko. koiran pitää esiintyä, miten peität virheitä yms. tai harjoittele peilin edessä ja katso miltä koira näyttää kun muutat hieman sen asentoa. Videokamera on loistava apuväline jota kannattaa käyttää niin kisoissa kuin harjoituksissakin!
Sinun täytyy oppia katsomaan jo yleissilmäyksellä koiran päältäpäin seisooko koira oikein ja tasapainoisesti kaikilla raajoillaan ja ryhdikkäästi vai pitääkö korjata jotakin. Opettele millä tavalla ja vauhdilla esität koirasi liikkeet , turkki, trimmaus, vaatetus jne.. Katso myös aina kokonaisuutta!

Kuvat
1. Ajurin Rulla
2. Norjanharmaahirvikoira ”Vili”
3. Starfish’s First Lady tokon joukkue SM-kisa Pieksämäellä sij. ALO 3./42
4. JWW-03 SVK MVA CurlyCo Mocha Master
5. CurlyCo Mister Twister

© CurlyCo kennel / Sari Vottonen